tiistai 15. tammikuuta 2013

Päivä 16. Sihanoukville - Kampot kirj. Mumsku

Varasimme rinkoillemme huoneen G.S.T guesthouselta muutamaksi päiväksi ja lähdimme huruttelemaan Sihanoukvillen sekavan oloiseen liikenteeseen. Olimme yrittäneet saada rinkkojamme säilytykseen scootterin vuokrauspisteelle, mutta yksikään kyselemistämme vuokrauspaikoista ei suostunut ottamaan rinkkojamme vastuulleen.

Autio ranta Sihanoukvillessä.
Ukot pulahtivat mereen.
"Katson autiota hiekkarantaa..."
Ensin eksyimme jollekin pienemmälle rantatielle ja yritimme kysyä eräältä vanhemmalta mieheltä varmistusta, olimmeko todella oikealla tiellä Kampotiin. Mies vaan  näytti kädellään tietä eteenpäin ja vakuutuimme ilmeisesti riittävästi papan neuvoista ja jatkoimme pienehköltä ja huonokuntoiselta näyttävää tietä eteenpäin. Rantatien varresta löytyi useita autioita hiekkarantoja. Palmut reunustivat näitä hylätyn oloisia hiljaisia rantoja. Pulahdimme aina silloin tällöin polskuttelemaan lämpimään meriveteen. Veden näkyvyys ei ollut erityisen hyvä ja myös rantojen siisteydessä olisi ollut parantamisen varaa, sillä rannoilla lojui paljon aaltojen mukana tuomia roskia. Yksi pisimmistä löytämistämme rannoista oli arvioltaan kahden kilometrin pituinen. Tuntui mahtavalta huomata, ettei tällä pitkällä vaaleahiekkaisella rannalla ollut ketään muita meidän lisäksemme.
Apinointia
Lisää autioita hiekkarantoja.
 
Jossakin vaiheessa rantatiellä eteemme tuli erikoisen näköinen puinen silta. Se oli toiselta puolelta aivan kallellaan ja lautoja puuttui useammasta kohtaa. Kaiteita sillassa ei tietenkään ollut. Katselimme hetken tätä epävarmalta näyttävää siltahökötystä ja lähdimme huruttelemaan sitä pitkin toiselle puolelle. Silta kesti hyvin ainakin kolmen ihmisen ja kahden scootterin painon. Myöhemmin huomasimme myös yhden  henkilöauton ajaneen turvallisesti sillan yli, eli ihan turhaan stressasimme. Näimme rannalla kambodzalaisperheen viettämässä  päivää. Päätimme kysyä heiltä neuvoa, jotta löytäisimme oikean tien Kampot:iin. Eräs ystävällinen nuorimies osasi kertoa meille, että olimme tulleet jo hyvin pitkän matkan aivan väärään suuntaan. Tämän osasimme jo kysymättäkin aavistaa, eikä tieto väärästä tiestä juurikaan haitannut meitä. Olimme löytäneet niin upeita ja rauhallisia rantoja, että muutamat kymmenet hukkaan ajetut kilometrit olivat sen arvoisia.
Pieniä puutteita sillan kunnossa :)

Turvallista matkaa?
 
Lähdimme ajamaan takaisin samaan suuntaan mistä olimme tulleetkin ja löysimme oikean tien kohti Kampot:ia. Ajoimme päättäväisesti useamman tunnin pysähdellen aina välillä juomatauoille. Pääsimme perille Kampot:iin iltapäivällä. Ehdimme käymään paikallisilla markkinoilla ihastelemassa kuumuudella höystettyjen kalaruokien aromikkaita tuoksuja. Länsimaiseen nenään nämä tuoksut olivat kuitenkin liikaa ja meidän oli pakko poistua herkullisten lihatuotteiden, äyriäisten ja kalojen parista. Kävimme syömässä Happy special ravintolassa jonkinlaista paikallista massaman redcurry hässäkkää. Ruoat eivät olleet kovikaan erikoisen makuisia. 

Kalastajakylä lähellä Kampot:ia.
Paikalliset markkinat.
Auringonlasku joella Kampot:issa.
Syötyämme oli tullut jo pimeä, joten päätimme viimein lähteä etsimään meille majoitusta. Päädyimme The magic sponge guesthouseen kolmen hengen ilmastoituun ja siistiin huoneeseen. Huone oli tilava ja sinne olisi sänkyjen koon puolesta mahtunut ainakin kuusi ihmistä. Kävin siistiytymässä huoneessa ja miehet varasivat meille seuraavalle päivälle matkan pippurifarmien kautta Koh Tonsay saarelle. 

Myöhemmin illalla ajattelimme vielä käydä haukkaamassa jotain, sillä muutama tunti sitten syödyt ruoat eivät olleet tyydyttäneet riittävästi ruokahaluamme. Kyselimme läheisestä ravintolasta olisiko heidän keittiönsä vielä auki. Saimme kuulla, ettei koko kaupungissa ollut enää näin myöhään (klo 22) juuri mikään ruokaravintola auki. Eräs länkkäri osasi kertoa, että joen rannalta löytyisi yksi auki oleva pitsaravintola. Tämä paikka oli nimeltään Happy special pizza. Eli ei siinä muu auttanut, kuin mennä uudelleen samaan ravintolaan ja tilata tällä kertaa pizzat. Ystävällinen tarjoilija kysyi halusimmeko pitsamme marijuanalla vai ilman? Tilaus meni siinä vaiheessa vaikeaksi kun Samuel yritti tilata Happy special nimisen pitsan ilman happyä ;) Kaikesta huolimatta ravintolan pitsat olivat herkullisia. Pitsojen jälkeen miehet menivät vielä guesthousen naapurissa olleeseen pubiin olusille ja minä suuntasin mummomaiseen tapaani nukkumaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti