Muscle winen ja BBQ aterioiden vaikutuksesta aamupäivä meni mukavimmin Guesthousemme kattoterassin Yakuzassa ja rantatuoleissa köllötellen. Iltapäivällä lähdimme katsastamaan National museon ja Tuol Laseun S21 vankilamuseon. National museo ei ollut kovin kummoinen. Vankila "museo" sen sijaan oli kaikessa kauheudessaan mielenkiintoinen. Siellä sai vierailla vangeille vanhaan kouluun rakennetuissa selleissä ja kidutushuoneissa. Esillä oli kidutusvälineitä, taideluonnoksia erilaisista kidutusmenetelmistä, kuten ötökän nahan alle laittamisesta, sekä kuvia vangeista myös kohtalokkaan kidutuksen jälkeen. On siellä ollut kyllä sen verran sairasta menoa, että vaikea uskoa menetelmien perusteella, että motiivina olisi ollut pelkästään mahdollisten salaisten tietojen saanti. Kerrottiinhan siellä tosin, että ihmisiä pakotettiin kidutuksella tunnustamaan asioita, joita he eivät olleet todella tehneet. Myös henkilökohtaisia motiiveja oli "kapinallisten" lavastamiseksi ja vangitsemiseksi; joku nainen oli esim. nätteytensä ansiosta lavastettu asuntoon piilotetulla kranaatilla kapinalliseksi, jotta lavastajat saivat oikeuden raiskata hänet.
 |
| Yksi vankilarakennus ja ruukut, joiden vedessä roikotuskidutuksessa pyörtyneet vangit dipattiin hereille jatkamaan kärsimystä. |
 |
| Aivan vankilan vieressä oli asuntoja. Varmaan ollut mukava 30v sitten kuunnella takapihan ääniä. |
 |
| Kidutussänky |
 |
| Kidutettuja vankeja |
 |
| Kidutusmenetelmiä |
 |
| Yksityissellejä |
 |
| Kidutusvälineitä |
Illalla menimme Top Banana guesthousen ravintolaan syömään. Siellä oli yksi ihan ehdoton Beer Pong niminen juomapeli, johon osallistuin. Siinä piti saada pingispallo vastustajien päässä oleviin kaljamukeihin. Sitä mukaa kun osumia tuli, mukeja poistui ja vastustaja joutui juomaan. Peli sisälsi myös useita kummallisia ja hauskoja sääntöjä. Yksi oli, että pallon jäädessä pyörimään mukin huulille, sai naispuolinen pelaaja yrittää puhaltaa sen pois ja miespuolinen sormettaa. Näin näiden konstien jopa pieneksi yllätykseksi toimivan. Parini oli näköjään harjaantunut puhaltelija.
Syömässä mukana ollut Alex (ITA) esitteli meille kartasta Italian hienoimpia käymisen arvoisia paikkoja ja kuvia oman vuoristoasuntonsa näkymistä. Jos Italiaan joskus auto- tai prätkäreissulle lähtee, niin tietää ainakin mistä saa selville parhaat mestat ja olisimme kuulemma tervetulleita yöpymäänkin hänen vuoristoasuntoonsa matkan varrella.
Ruokailun jälkeen Mumsku halusi jo nukkumaan, mutta lähdimme Samun ja Alex:n kanssa vielä katsastamaan Phnom Penhin yöelämää. Italialainen oli tottunut matkaamaan Aasiassa ja hänellä oli ollut joskus Thaimaalainen tyttöystäväkin. Italialaisen pussytravel sivustolta löytämä mesta oli juuri sellainen, miltä kuulostaakin. Samun kanssa päätimme lähteä kaljat kumottuamme kohti seuraavaa yöelämän nähtävyyttä ja Italiaanon jäi tutustumaan uuteen viehättävään tuttavuuteensa.
Seuraava Heart of Darkness oli stadin edesmenneen Lostarin tai DTM:n henkinen paikka. Varmaankin tämän erikoisuutensa vuoksi se oli lukuisten travellaajien vierailema, eikä näin paljastanut ainakaan kiusallisen ilmiselvästi todellista luonnettaan. Samu joutui kuitenkin sulavasti väistelemään erään paikallisen herran lähestymisyritykset. Minäkin jouduin vetäytymään erään länkkärin kanssa käymästäni keskustelusta aistiessani tietynlaiset wibat ilmassa. Paikassa oli kuitenkin muuten hyvä meininki ja se on ihan käymisen arvoinen paikka, jos on yöelämässä liikenteessä. Päätimme illan koti-Suomesta tuttuun tapaan; paikallisen pizzapaikan kautta kämpille.
Jos matkakärpänen iski, niin:
tästä on helppo aloittaa ;D
Tai voihan sitä:
himassakin hauskaa pitää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti